Matkajännitys tiivistyy

Maanantai 13.5.2013 klo 14.38 - Sanna

Lilli lähti takaisin omaan kotiinsa eilen illalla. Lauman palauduttua normaali uomiinsa voin ruveta jännittämään tulevaa Maailman Voittaja matkaa Unkariin. Lennämme Budapestiin perjantai aamuna Katin (Pakkasaamun kennel) kanssa. Matkustamme ilman koiria turistiksi katsomaan ja kuvaamaan beagleja sekä WDS-näyttelyhulinaa. Ostoksiakin olisi tietysti tarkoitus tehdä, itse toivon löytäväni ainakin edullisesti hyviä nahkahihnoja. 

Viime lauantaina osallistuin Putkosen kanssa Kokkolan ryhmänäyttelyyn. Arvelin jo etukäteen, ettei Putkonen edusta sitä tyyppiä, josta tuomari tykkää ja osuin arvauksessani ihan oikeaan. Putkoselle siis junnuluokasta erinomainen, mutta ei SA:ta. Olin luvannut esittää, toisessa kehässä itse sihteerinä työskentelevän, Katin beagle kasvatin Lempin (Pakkasaamun Poppaloora) ja veteraanin Ruskan (Pakkasaamun Ruuti Ruska). Lempistä tuomari onneksi tykkäsi ja sertikin oli melkoisen lähellä; ehkä noin metrin päässä siitä toisesta sijasta, jolle tuomari Lempin paras narttu kilpailussa sijoitti ja Lempille siis vara-sert kotiin viemisinä. Super terhakka Ruska taas sai arvostelussa erittäin hyvän. Näyttelykelit eivät vielä Kokkolassakaan osuneet ihan kohdilleen. Itse onnistuin saapumaan paikalle onneksi vasta vesisateen jälkeen, mutta vilu vaivasi tuollakin. Joskohan seuraavan kerran kehään mennessä meille jo paistaisi aurinko, parin viikon päästä suuntaamme Kuopion Kv näyttelyyn.

img_2038.jpg

Murmeli ja Tellervo.

Pentuesuunnitelmat olen nyt lyönyt lukkoon. Päätin käyttää Piparille ja Tellervolle omia nuoria uroksiamme. Pipari aloittikin juoksunsa pari päivää sitten ja astutushommiin toivottavasti siis päästään parin viikon sisällä. Tellervon juoksuja odottelen suunnilleen heinä-elokuulle. Jos olet pennun hankkimisesta meiltä kiinnostunut, ota rohkeasti yhteyttä. Etenkin mukavat ja yhteistyökykyiset sijoituskodit sopivan läheltä Kannusta (max. noin 100 km) olisivat hakusessa! :)

img_2121.jpg

Tytöt leikkii.

img_2139.jpg

Tellervolle painit jo riitti, Muru kuitenkin yrittää vielä komentaa leikkimään.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: näyttelyt, Putkonen, Tellervo, Muru

Lilli Kannuksen beaglecampilla

Perjantai 10.5.2013 klo 21.13 - Sanna

Lyytin suloinen tytär Lilli, ikää nyt himpun vajaa 5 kuukautta, on ollut meillä hoitolaisena sunnuntai illasta lähtien omistajiensa lomamatkan ajan. Voi että on ollut mukavaa tutustua Lilliin kunnolla tässä muutaman päivän aikana ja todeta miten reipas, kiltti ja fiksu pentu se oikein onkaan!

img_1884.jpg

Ensimmäisenä päivänä Muru oli sitä mieltä, että Lilli on selvästi hänen oma henkilökohtainen elävä purulelunsa. Muru piti pistää välillä jäähyllekin painileikkien mennessä liian raisuiksi. Jo seuraavana päivänä Lilli hoksasi miten tässä porukassa rymytään ja kaikki on sujunut mielettömän hienosti. Lillikin osaa nyt pyöritellä Murua vastavuoroisesti pitkin lattioita, mutta sen suosikki leikki näyttää ehdottomasti olevan koko beaglejengin kanssa pihalla juokseminen. Illalla unikin on sitten maistunut kummasti. Olen useaan otteeseen hämmästellyt kuinka kiltti ja rauhallinen Lilli onkaan, vaikea uskoa miten sellainen pentu voi olla meidän Lyytin jälkeläinen ;)

img_1952.jpg

Viime yönä muut jo nukkuivat, kun minä vielä luin sängyssä kirjaa. Hiljaisuuden keskeltä alakerrasta alkoi kuulua lehden repimis rapinaa. Muruhan se tietysti oli onnistunut roikkumaan keittiönpöydältä päivän Hesarin ja luki sitä minkä ehti. Mitä teki Lilli? Nukkui kiltisti pedillä. Aamulla heräsin hieman ennen kuutta pureskelun ääniin. Unta vastaan taistellen sain itseni väkisin revittyä sängystä ylös ja menin komentamaan Murua lopettamaan kaapin kulman pyöristämisen. Mitä teki Lilli? Nukkui kiltisti pedillä. Saattaa olla, että kun sunnuntaina Lillin emäntä Jenni tulee hakemaan Lilliä kotiin, minä ehdotan pennun vaihtokauppaa. Tai huomaisikohan Jenni ollenkaan, jos ovelasti vaan värjäisin Murulle mustan manttelin ;)

img_1971.jpg

Lilli oli alusta asti pentueesta Ukon suosikki. Ukko on hyödyntänyt hoitotilannetta ja Lilli on varmasti saanut ekstra määrän suukkoja Ukolta kuluneen viikon aikana. Ihana Lilli!

img_1982.jpg

Kommentoi kirjoitusta.

Helatorstai Raahessa

Perjantai 10.5.2013 klo 11.16 - Sanna

Helatorstai vietettiin tilaisuuden tarjoutuessa, kuinkas muuten, kuin koiranäyttelyssä. Kun edellisenä päivänä oli ollut kevään upein ilma tähän asti ja olin nauttinut siitä olemalla koirien kanssa pihalla lähestulkoon koko keskiviikko päivän, niin eikös vain torstaille jostakin jo saatu kolea ja sateinen keli heti aamusta alkaen. Ei nyt tunnu millään osuvan ne harvat hyvät ilmat meidän näyttelypäiville.

Beaglet olivat kehässä heti aamulla ja niitä oli ilmoitettu 8 kappaletta. Näyttelyyn meiltä osallistui vain Wilson; Muru ja hoidokki Lilli pääsivät mukaan sosiaalistumismielessä. Wilson sai uroksista ainoana erinomaisen ja SA:n ja niin viikon sisällä Wilsonin tilille kilahti jo kolmas serti. On aina kiva käydä tuomarilla, joka tutkii koiran todella tarkkaan. Noottia tuli siitä, että Wilsonin etuosa saa vielä tiivistyä ja olkavarrelle ja kuono-osalle tuomari toivoi lisää mittaa. Omaan silmääni olkavarsi ei tosin ole lyhyt, vain valitettavan pysty.  Rop-kehässä Wilsonin kanssa oli narttujen ainut SA:lla palkittu, Katin ihana Poppanen. Tällä kertaa tuomari teki Wilsonista rotunsa parhaan. Jäimme siis odottelemaan ryhmäkilpailuja ja rupattelemaan Katin kanssa. Onneksi näyttely järjestettiin pesäpallokentällä, jonka katsomon lippa oli varsinainen päivän pelastaja. Kärsimme siis vain kosteasta ja viileästä ilmasta, mutta saimme olla suurimman osan ajasta suojassa sateelta. Oikeasti olisi jo mukavaa varustautua koiranäyttelyihin jotenkin muuten kuin toppatakilla ja sateenvarjolla. Olen jo pyhästi luvannut koko tulevana kesänä olla kertaakaan valittamatta siitä, että on liian kuuma!

sam_1265.jpg

6-ryhmän ryhmäkilpailu oli tällä kertaa varsinainen tynkä. Meidän lisäksi paikalla oli vain ajokoira, liekö jäänyt rop-koirat joissain roduissa valitsematta vai olivatko omistajat kyllästyneet odottamaan, sillä luettelon mukaan 6-ryhmäläisiä olisi voinut olla seitsemän kappaletta. Tällä kertaa Wilson jäi suomenajokoiralle ryhmäkilpailussa toiseksi. 

Tänään onkin sitten vuorossa "välipäivä" näyttelyistä ja huomenna suuntaan Putkosen kanssa Kokkolan ryhmänäyttelyyn. Ukkokin sanoi tänä aamuna, että tuntuu siltä, ettei äiti muuta nyt taas teekään kuin "on menossa johonkin näyttelyyn, on jossain näyttelyssä tai on tulossa jostain näyttelystä". Sitähän tämä kevään tiheä näyttelyrupeama tahtoo olla, mutta jo kesäkuussa meillä on vähän taukoa ja heinäkuun puolenvälin jälkeen loppukesä ja syksy menevät toivottavasti pentusuunnitelmien onnistuessa kotona.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Wilson, näyttelyt

Wilsonin viikonloppu

Tiistai 7.5.2013 klo 17.23 - Sanna

Kuusamon ryhmänäyttelyiden viikonlopusta tuli monin tavoin ikimuistoinen. Matkaan lähdettiin junnupoikien kanssa vailla suurempia odotuksia, Tellervon kokonaan kotiin jättämistäkin ehdin miettiä ja tuomarimuutoksen mahdollistaessa rahojen takaisin saamisen sunnuntailta, palautin Tellervon numerolapun näyttelyä edeltävällä viikolla. Autoon pakattiin mainitun kolmikon lisäksi Muru ja Lyyti. Lyyti ei ole sitten viime syksyn päässyt mihinkään reissaamaan, joten sekin sai tulla mukaan. Lyyti nimittäin rakastaa mukana matkustamista, oli määränpää mikä hyvänsä!

sam_1062.jpg

Lähtöasetelmissa, 460 kilometriä Kuusamoon edessä.

Perjantaina startattiin matkaan hieman suunniteltua myöhemmin, vasta puoli neljän aikoihin iltapäivällä. Ajelimme Kuusamoon menomatkalla Kajaanin kautta, vaikka sieltä matka onkin pidempi kuin Oulusta mentäessä, mutta maisevat mukavia, eikä samaa reittiä ole hauska ajella ees taas. Meille myös tienpäällä vietetty aika on irtoamista kotiympyröistä ja siten lomaa, olemme oppineet nauttimaan myös itse matkanteosta. Kajaanissa pysähdyttiin ostamaan Prismasta matkaeväitä. Kajaanin ja Kuusamon välillä ulkoilutettiin koirat saman järven rannalla kuin viime kevään näyttelyreissulla. Silloin näyttelyt olivat ajallisesti reilua viikkoa myöhemmin ja järvi oli rannoilta nyt vielä reilusti jäässä, kun viime keväänä vesi oli täysin sula.

sam_1070.jpg

Tuleekohan tästä kuvasta joka vuotinen perinne? ;)

img_1686.jpg

Poroja. Nämä eivät ollet yhtä linssiludeja kuin viime vuonna ikuistamani yksilöt.

Ne pohjoisen matkalle pakolliset porot tuli myös bongattua. Hannu ehti ajaa niistä ohikin, mutta joutui tekemään u-käännöksen, että pääsin niitä vähän kuvaamaankin. Pysähdyimme tällä kertaa ihmettelmässä Hiljaista kansaa, joka seisoo, tarkemmin määrittelemättä, jossakin Kajaanin ja Kuusamon välillä. Paikan tunnelma teki minuun vaikutuksen. Kello oli siinä vaiheessa jo yksitoista illalla ja hämärä teki tuloaan, joten vahvat mielikuvat The Walking Dead zombiesarjasta tulivat väkisin mieleeni. 

sam_1115.jpg

Hiljainen kansa. Heitä on kuulemma noin tuhat ja he seisovat suurella peltoaukealla, keskellä ei mitään ja odottavat.

Yövyimme jälleen hotellin parkkipaikalla, jossa on sähkötolpat asuntoautoja varten. Vaikka hotellin ravintolasta tulevista ihmisistä on jonkin verran meluhaittaa yöllä, paikka on muuten ihan passeli (koirien kanssa) majoittumiseen. Viereisen järven rannalla kulkee todella hyvät lenkkireitit. Lauantai aamuna ilma oli hyvä tasan sen aikaa, että näyttely alkoi. Sitten taivaalta tuli ensin räntää ja iltapäivällä silkkaa vettä koko ajan. Beaglet olivat kehässä vasta reilusti puolen päivän jälkeen. Koiria oli lauantaille ilmoitettu vain seitsemän. Putkosen ja Wilsonin esiintymiset sujuivat ihan hyvin. Putkonen sai tällä kertaa erittäin hyvän, mutta Wilsoniin tuomari ihastui kovasti. Niinpä Wilson oli ainoana erinomaisen ja SA:n saaneena uroksena PU1 ja ensimmäinen sertikin tuli siis ansaittua. Tellervo oli nartuista ainoa erinomaisen saanut, SA:lla irtosi myös se kaivattu vihon viimeinen serti. Niinpä Wilson ja Tellervo olivat vastakkain ja kuten arvasinkin, tuomari valitsi Wilsonin rotunsa parhaaksi ja totesi vielä Wilsonista: "Tämä koira puhuttelee minua."

sam_1170.jpg

BIS-kehässä. Kuten näkyy, niin märkää on.

Toiset koirat pääsivät asuntoautoon lepäämään ja kuivumaan, mutta Wilsonin kanssa sitten odottelimme ryhmäkehien alkua taukoamattomassa vesisateessa. Muutaman kerran siinä läpimärkänä palellessamme mietimme taas Hannun kanssa ääneen tämän harrastuksemme mielekkyyttä... Eipä tämän hauskuutta pysty järjellä selittämään.

Ryhmäkehässä Wilson esiintyi hyvin. Se on reipas ja niin vilkas, että se energian määrä joka välillä tuntuu jopa ylitsepursuavalta, tuo sille luonnostaan sellaista kehäkarismaa, jota toivoisin mielelläni kaikille koirilleni. Yllätys oli melkoinen, kun Erja Nummi teki Wilsonista ryhmävoittajan. Jäimme siis odottamaan myös Best in Show kehää. Näyttelyn parhaan valitsi Harto Stockmari. Ilmeisesti Wilson teki hyvän vaikutuksen myös häneen, sillä uskomatonta, mutta meidän pikku Wilson valittiin koko näyttelyn kauneimmaksi eli Best in Show voittajaksi! Kiitokset tuomareille!

sam_1182.jpg

Wilson Xandrina BEST IN SHOW-1 Kuusamossa 4.5.2013

Lauantain näyttelypäivän päätyttyä pilviverho onneksi rupesi rakoilemaan ja illalla paistoi jo aurinko. Teimme pitkät lenkit järven rantaa pitkin koirien kanssa. Siellä oli vanhoine hirsirakennuksineen talonpoikainen pihapiiri, joka ilmeisesti on kesäaikaan turisteille avoinna. Kurkistelin ihastuneena rakennusten ikkunoista sisään ja kuolasin, kelpaisi minulle niin sellainen tupa kuin ne huonekalutkin!

sam_1211.jpg

Tällä matkalla saimme todeta uuden automme olevan käytössä juuri niin toimiva kuin olimme toivoneetkin. Onhan siinä tilaa ruhtinaallisesti edelliseen verrattuna ja koirien häkkien sijoituspaikka oli erinomainen ratkaisu. Hieman ahdasta ja puutetta istumapaikoista meinasi iltaisin olla, koirathan halusivat tietysti makoilla penkeillä ja istumatilaa ei meille kahdelle ihmiselle viideltä koiralta oikein jäänyt.

sam_1136.jpg

Auto kelpasi koirillekin :)

Sunnuntaina beaglet olivat jälleen vasta iltapäivällä kehässä. Koiria oli ilmoitettu 13 kpl, mutta Tellervon jäätyä pois niitä oli siis yksi vähemmän. Lisäystä lauantain koiriin oli tullut viiden uroksen ja yhden nartun verran. Tuomari Harry Tast tykkäsi sekä Putkosesta, että Wilsonista. Molemmat saivat mielestäni hyvät arvostelut ja ainoina beagleina erinomaiset. Molemmille pojille annettiin kilpailuluokassa myös SA:t ja Wilson vei lopulta voiton Putkosesta liikkeillään ja sillä, että on jo rungoltaan valmiimpi. Wilsonille siis jälleen sert ja ROP, Putkikselle jäi vara-sert.

img_1730.jpg

Ryhmäkehien odottelua.

img_1736.jpg

Ryhmäkehää olikin huomattavasti mukavampi odotella kuivassa kelissä, vaikka tuulikin todella kylmästi ja navakasti. Ryhmäkehässä meitä odotti iso yllätys, sillä Tast valitsi Wilsonin ryhmän voittajaksi! Best in Show:n valitsi myös Harry Tast. Tällä kertaa korkeimman sijoituksen vei upea pohjanpystykorva, mutta Wilson tuli toiseksi. Fiilikset olivat aivan uskomattoman hienot! En ikinä olisi voinut kuvitellakaan, kuinka Wilson Kuusamon reissulla tulisi putsaamaan koko pöydän :D Palkinnot olivat tosi mieluiset, Wilson sai kotiinviemisiksi kolme isoa 15 kg:n ja yhden 4 kg:n säkin Royal Caninin ruokia. Pyttyjä ja ruusukkeita tuli tietysti myös kassillinen.

img_1830.jpg

Wilson, ikää 11 kuukautta, kuvassa sunnuntain ryhmävoittajana. BIS-2 sijoitus on vielä tulossa. Ilmeestäni näkee miten upeat fiilikset olivat jo tässä vaiheessa :) Tuomarina Harry Tast.

Kyllä oli makea tunnelma tehdä matkaa Kuusamosta kotiinpäin. Onnistuneenpi näyttelyreissu ei kertakaikkiaan olisi voinut olla! Kotimatkalla koukkasimme vielä Raahen kautta hakemassa Lyytin tyttären Lillin meille omistajiensa lomareissun ajaksi hoitoon. Hoitolapsesta lisää tuonnempana :)

3 kommenttia . Avainsanat: Wilson, Putkonen, Tellervo, näyttelyt

Meitä kutsuu Kuusamo!

Torstai 2.5.2013 klo 17.17 - Sanna

Ja niin sitä ollaan jo toukokuun puolella. Tänä aamuna täällä satoi lunta, joten kohtalaisen viileissä merkeissä tätä kevättä eletään. Huomenna suuntaamme asuntoauton pohjoiseen. Vuorossa on retki Kuusamon ryhmänäyttelyihin, jossa olimme myös vuosi sitten. Tänä vuonna Kuusamossa onkin kaksi 6-ryhmän näyttelyä samassa paikassa peräkkäisinä päivinä, joten siirtymistä näyttelypaikalta toiseen ei tarvita. Kehään on menossa junnupojat molempina sekä Tellervo toisena päivänä. Toiselle pävälle tuli tuomarimuutos, joten päätin ottaa Tellervosta rahani takaisin. Mukaan taidetaan pakata myös Muru ja mahdollisesti Lyytikin, se reesu kun ei ole päässyt pitkään aikaan mukaan mihinkään ja säälittää jättää se kotiin, kun tiedän miten paljon se nauttii mukana matkustamisesta. 

Lupasin esitellä "uuden" asuntoautomme. Tulevana viikonloppuna pääsemme kokeilemaan sitä ensimmäisen kerran käytössä. Toivottavasti kaikki toimii moitteettomasti, esimerkiksi sitä jäätävän kylmää yötä, jonka vietimme Hyrysysyssä lämmityksen lakkoillessa, en välittäisi kokea uudestaan.

sam_0828.jpg

Tästä lähdettiin. Etsimme siis autoa, johon saamme tehtyä kiinteät häkit koirille yläpedin paikalle. Ja sellaisen löysimme.

sam_0839.jpg

Takana parisänky. Ehdoton vaatimus vaihtoautolle oli iso takatalli, mikä löytyykin tuon sängyn alta. Ihanat 90-luvun kangaskuosit, eikös ;)

sam_0849.jpg

Tässä ensimmäinen muutoksen jälkeen otettu kuva. Häkissä mallina Lyyti. Laitoin kaikki kankaat penkkien verhoilua lukuunottamatta uusiksi.

sam_08542.jpg

Vielä kuva häkeistä. Hannu vaihtoi yläpedin sängynpohjan tilalle paksun filmivanerin, joka on tukevasti kiinnitetty runkoon ja häkit pultattu vaneriin kiinni.

sam_0857.jpg

Pitäähän meillä olla koira-autossa hihnanaulakotkin.

sam_0864.jpg

Makuuosasto näyttää nyt tältä. Siellä se mun "sitten joskus" bassettini on seinällä.

sam_0863.jpg

Englannista ostamani juliste löysi paikkansa autosta ja oikeastaan siitä lähti idea kankaiden väreihinkin.

sam_0874.jpg

Lyyti valmiina uusiin seikkailuihin!

Kommentoi kirjoitusta.