Wilsonin viikonloppu

Kuusamon ryhmänäyttelyiden viikonlopusta tuli monin tavoin ikimuistoinen. Matkaan lähdettiin junnupoikien kanssa vailla suurempia odotuksia, Tellervon kokonaan kotiin jättämistäkin ehdin miettiä ja tuomarimuutoksen mahdollistaessa rahojen takaisin saamisen sunnuntailta, palautin Tellervon numerolapun näyttelyä edeltävällä viikolla. Autoon pakattiin mainitun kolmikon lisäksi Muru ja Lyyti. Lyyti ei ole sitten viime syksyn päässyt mihinkään reissaamaan, joten sekin sai tulla mukaan. Lyyti nimittäin rakastaa mukana matkustamista, oli määränpää mikä hyvänsä!

Lähtöasetelmissa, 460 kilometriä Kuusamoon edessä.

Perjantaina startattiin matkaan hieman suunniteltua myöhemmin, vasta puoli neljän aikoihin iltapäivällä. Ajelimme Kuusamoon menomatkalla Kajaanin kautta, vaikka sieltä matka onkin pidempi kuin Oulusta mentäessä, mutta maisevat mukavia, eikä samaa reittiä ole hauska ajella ees taas. Meille myös tienpäällä vietetty aika on irtoamista kotiympyröistä ja siten lomaa, olemme oppineet nauttimaan myös itse matkanteosta. Kajaanissa pysähdyttiin ostamaan Prismasta matkaeväitä. Kajaanin ja Kuusamon välillä ulkoilutettiin koirat saman järven rannalla kuin viime kevään näyttelyreissulla. Silloin näyttelyt olivat ajallisesti reilua viikkoa myöhemmin ja järvi oli rannoilta nyt vielä reilusti jäässä, kun viime keväänä vesi oli täysin sula.

Tuleekohan tästä kuvasta joka vuotinen perinne? ;)

Poroja. Nämä eivät ollet yhtä linssiludeja kuin viime vuonna ikuistamani yksilöt.

Ne pohjoisen matkalle pakolliset porot tuli myös bongattua. Hannu ehti ajaa niistä ohikin, mutta joutui tekemään u-käännöksen, että pääsin niitä vähän kuvaamaankin. Pysähdyimme tällä kertaa ihmettelmässä Hiljaista kansaa, joka seisoo, tarkemmin määrittelemättä, jossakin Kajaanin ja Kuusamon välillä. Paikan tunnelma teki minuun vaikutuksen. Kello oli siinä vaiheessa jo yksitoista illalla ja hämärä teki tuloaan, joten vahvat mielikuvat The Walking Dead zombiesarjasta tulivat väkisin mieleeni. 

Hiljainen kansa. Heitä on kuulemma noin tuhat ja he seisovat suurella peltoaukealla, keskellä ei mitään ja odottavat.

Yövyimme jälleen hotellin parkkipaikalla, jossa on sähkötolpat asuntoautoja varten. Vaikka hotellin ravintolasta tulevista ihmisistä on jonkin verran meluhaittaa yöllä, paikka on muuten ihan passeli (koirien kanssa) majoittumiseen. Viereisen järven rannalla kulkee todella hyvät lenkkireitit. Lauantai aamuna ilma oli hyvä tasan sen aikaa, että näyttely alkoi. Sitten taivaalta tuli ensin räntää ja iltapäivällä silkkaa vettä koko ajan. Beaglet olivat kehässä vasta reilusti puolen päivän jälkeen. Koiria oli lauantaille ilmoitettu vain seitsemän. Putkosen ja Wilsonin esiintymiset sujuivat ihan hyvin. Putkonen sai tällä kertaa erittäin hyvän, mutta Wilsoniin tuomari ihastui kovasti. Niinpä Wilson oli ainoana erinomaisen ja SA:n saaneena uroksena PU1 ja ensimmäinen sertikin tuli siis ansaittua. Tellervo oli nartuista ainoa erinomaisen saanut, SA:lla irtosi myös se kaivattu vihon viimeinen serti. Niinpä Wilson ja Tellervo olivat vastakkain ja kuten arvasinkin, tuomari valitsi Wilsonin rotunsa parhaaksi ja totesi vielä Wilsonista: "Tämä koira puhuttelee minua."

BIS-kehässä. Kuten näkyy, niin märkää on.

Toiset koirat pääsivät asuntoautoon lepäämään ja kuivumaan, mutta Wilsonin kanssa sitten odottelimme ryhmäkehien alkua taukoamattomassa vesisateessa. Muutaman kerran siinä läpimärkänä palellessamme mietimme taas Hannun kanssa ääneen tämän harrastuksemme mielekkyyttä... Eipä tämän hauskuutta pysty järjellä selittämään.

Ryhmäkehässä Wilson esiintyi hyvin. Se on reipas ja niin vilkas, että se energian määrä joka välillä tuntuu jopa ylitsepursuavalta, tuo sille luonnostaan sellaista kehäkarismaa, jota toivoisin mielelläni kaikille koirilleni. Yllätys oli melkoinen, kun Erja Nummi teki Wilsonista ryhmävoittajan. Jäimme siis odottamaan myös Best in Show kehää. Näyttelyn parhaan valitsi Harto Stockmari. Ilmeisesti Wilson teki hyvän vaikutuksen myös häneen, sillä uskomatonta, mutta meidän pikku Wilson valittiin koko näyttelyn kauneimmaksi eli Best in Show voittajaksi! Kiitokset tuomareille!

Wilson Xandrina BEST IN SHOW-1 Kuusamossa 4.5.2013

Lauantain näyttelypäivän päätyttyä pilviverho onneksi rupesi rakoilemaan ja illalla paistoi jo aurinko. Teimme pitkät lenkit järven rantaa pitkin koirien kanssa. Siellä oli vanhoine hirsirakennuksineen talonpoikainen pihapiiri, joka ilmeisesti on kesäaikaan turisteille avoinna. Kurkistelin ihastuneena rakennusten ikkunoista sisään ja kuolasin, kelpaisi minulle niin sellainen tupa kuin ne huonekalutkin!

Tällä matkalla saimme todeta uuden automme olevan käytössä juuri niin toimiva kuin olimme toivoneetkin. Onhan siinä tilaa ruhtinaallisesti edelliseen verrattuna ja koirien häkkien sijoituspaikka oli erinomainen ratkaisu. Hieman ahdasta ja puutetta istumapaikoista meinasi iltaisin olla, koirathan halusivat tietysti makoilla penkeillä ja istumatilaa ei meille kahdelle ihmiselle viideltä koiralta oikein jäänyt.

Auto kelpasi koirillekin :)

Sunnuntaina beaglet olivat jälleen vasta iltapäivällä kehässä. Koiria oli ilmoitettu 13 kpl, mutta Tellervon jäätyä pois niitä oli siis yksi vähemmän. Lisäystä lauantain koiriin oli tullut viiden uroksen ja yhden nartun verran. Tuomari Harry Tast tykkäsi sekä Putkosesta, että Wilsonista. Molemmat saivat mielestäni hyvät arvostelut ja ainoina beagleina erinomaiset. Molemmille pojille annettiin kilpailuluokassa myös SA:t ja Wilson vei lopulta voiton Putkosesta liikkeillään ja sillä, että on jo rungoltaan valmiimpi. Wilsonille siis jälleen sert ja ROP, Putkikselle jäi vara-sert.

Ryhmäkehien odottelua.

Ryhmäkehää olikin huomattavasti mukavampi odotella kuivassa kelissä, vaikka tuulikin todella kylmästi ja navakasti. Ryhmäkehässä meitä odotti iso yllätys, sillä Tast valitsi Wilsonin ryhmän voittajaksi! Best in Show:n valitsi myös Harry Tast. Tällä kertaa korkeimman sijoituksen vei upea pohjanpystykorva, mutta Wilson tuli toiseksi. Fiilikset olivat aivan uskomattoman hienot! En ikinä olisi voinut kuvitellakaan, kuinka Wilson Kuusamon reissulla tulisi putsaamaan koko pöydän :D Palkinnot olivat tosi mieluiset, Wilson sai kotiinviemisiksi kolme isoa 15 kg:n ja yhden 4 kg:n säkin Royal Caninin ruokia. Pyttyjä ja ruusukkeita tuli tietysti myös kassillinen.

Wilson, ikää 11 kuukautta, kuvassa sunnuntain ryhmävoittajana. BIS-2 sijoitus on vielä tulossa. Ilmeestäni näkee miten upeat fiilikset olivat jo tässä vaiheessa :) Tuomarina Harry Tast.

Kyllä oli makea tunnelma tehdä matkaa Kuusamosta kotiinpäin. Onnistuneenpi näyttelyreissu ei kertakaikkiaan olisi voinut olla! Kotimatkalla koukkasimme vielä Raahen kautta hakemassa Lyytin tyttären Lillin meille omistajiensa lomareissun ajaksi hoitoon. Hoitolapsesta lisää tuonnempana :)