Hieman meistä...

Olemme koiriin hurahtanut neljääkymppiä lähestyvä pariskunta Keski-Pohjanmaalta. Asumme koiriemme kanssa maaseudulla Kannuksessa, Korpelan kylällä, aikuisen poikamme jo muutettua pois kotoa. Asumme 1800-luvun alussa rakennetussa hirsitalossa, joka on Hannun kotitalo. Teimme taloon mittavan laajennuksen 2017 (tietenkin koirien takia) ja remontin keskellä asuminen jatkuu edelleen. Pihastamme on aidattu koiria varten noin 6000 m². Työskentelemme omalla tilallamme maanviljelijöinä ja karjankasvattajina, Hannun sukutilan siirryttyä meille elokuussa 2010.

img_2012.jpg

Kotimme marraskuussa 2014

Koirat ovat kuuluneet kiinteästi elämääni vuodesta 1995, jolloin vihdoin sain kauan haaveilemani oman koiran, welsh corgi pembroke Veikan. Aktiivisen kasvattajan ansiosta, Veikan kanssa tutustuin laajasti erilaisiin koiraharrastuslajeihin; näyttelyihin, tokoon, agilityyn ja pääsimmepä kokeilemaan siihen aikaan jopa flyballia. Hannun perheeseen on kuulunut sekarotuisia koiria, mutta varsinaisen "koirakärpäsen" pureman Hannu sai minun myötäni.

Koiramme ovat meille rakkaita perheenjäseniä ja harrastuskavereita, joiden kanssa kuljemme mielellämme näyttelyissä. Elämämme pyörii lähes täysin koirien ympärillä. Valokuvaus on minulle koirien ohella erittäin rakas harrastus, joka minun on ollut helppo yhdistää koiramaiseen elämäntapaamme, koska tietenkin kaikkein mieluiten valokuvaan koiria. Jos minulla ei koiranäyttelyssä näe kädessä hihnaa, siinä on todennäköisesti kamera.

Olen suorittanut kasvattajanperuskurssin ensimmäisen kerran Helsingissä vuonna 2001. Koska minulla ei tuolloin ollut mielestäni jalostukseen sopivia koiria, en hankkinut vielä silloin kennelnimeä. Toiseen kertaan kävin kasvattajanperuskurssin syyskuussa 2006, kun suoritimme sen Oulussa yhdessä Hannun kanssa. Kennelnimeä haimme vasta hieman myöhemmin ja kennelnimi Kertalaakin meille on myönnetty tammikuussa 2009. Kasvattajan jatkokurssin suoritin alkuvuodesta 2020.


Minä ja Kertalaakin Bibbidi Bobbidi Boo, kevät 2019

Ensimmäinen beaglemme, Lyyti , tuli meille keväällä 2010 ja olemme rakastuneet rotuun korviamme myöten. Ensimmäinen beaglepentueemme syntyi Lyytille joulukuussa 2012. Suomenpystykorvia olemme kasvattaneet neljä pentuetta, mutta valitettavasti viimeiseksi jääneessä pentueessa ilmennyt epilepsia päätti rodun kasvatussuunnitelmat kohdaltamme kuin seinään. Tällä hetkellä meillä on enää yksi seniori-ikäinen pystykorvauros, Liekki.

Tavoitteenamme jalostuksessa on rakenteeltaan ja luonteeltaan rodunomainen, terve ja mukava beagle, joka olisi ilman suuria kommervenkkejä yhteiskuntakelpoinen ja pitkäikäinen perheenjäsen. Kasvatamme ensisijaisesti itsellemme. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisesta suunnittelemastamme pentueesta toivomme itsellemme jatkoa jalostukseen, joko jättämällä sopivan pennun kotiin kasvamaan tai sijoittamalla. Mikäli sijoituskoira yhtään kiinnostaa, kysy asiasta rohkeasti lisää. Aktiiviset ja yhteistyökykyiset sijoituskodit ovat meille kasvattajille kullanarvoisia, ja sijoitussopimus harrastamisesta kiinnostuneelle hyvä portti päästä sisälle koiramaailmaan.


Hannu ja Kertalaakin Catman, talvi 2019

Olemme suorittaneet linnunhaukkukokeiden palkintotuomarikurssin elokuussa 2009. Olemme Suomen Kennelliiton ja harrastamiemme rotujen rotuyhdistysten jäseniä ja lisäksi minä olen SuKoKan jäsen. Tervetuloa tutustumaan koiriimme ja kasvatukseemme kotisivujemme välityksellä, toivottavasti viihdyt sivuillamme. Jos sinulla on jotain kysyttävää tai kiinnostuit koiristamme, vastailen ja kerron mielelläni lisää puhelimitse tai sähköpostitse.

Sanna Simelius-Keski-Korpela

puh:041-5030716

sanna.simelius@elisanet.fi