Syksyn kuulumisia

Harvinaisen helteinen ja kaunis kesä on nyt takana. Syytetään vaikka kesää tällä kertaa omasta laiskuudesta blogin kirjoittelun ja kotisivujen päivittämisen suhteen. Elämä kuitenkin rullaa eteenpäin, vaikka siitä ei netissä kertoisikaan.

Kasvatit ovat käyneet kesän ajan aktiivisesti näyttelyissä ja itsekin olen osallistunut aina, kun se on välimatkojen ja töiden osalta ollut mahdollista. Kaikki tulokset löytyvät KoiraNetistä, joten en rupea niitä erittelemään nyt sen enempää. Beaglejen toinen erikoisnäyttely oli heinäkuussa Kokkolassa ja se jäi ehdottomasti erityisenä tapahtumana mieleen tämän kesän näyttelyistä. Näyttelypaikka merenrannassa, helteinen ilta ja mukava ilmapiiri loivat erikoisnäyttelylle taas ihan oman tunnelmansa. Kasvateista osallistuivat Murun poika Pekko (Kertalaakin Boom Shakalaka) joka oli Rop-pentu ja siskonsa Nenä (K. Beep Beep Boop) ollen Vsp-pentu, Nappis sijoittui PN-2 vara-sertillä ja Nemolle yllättäen avoimesta luokasta EH. Kaikkiaan beagleja oli erkkarissa kuutisenkymmentä.

Tässä muutama sekalainen kuva kesän näyttelyistä. Nyt syksyllä kaikki näyttelyt ovat kovin kaukana meiltä katsottuna ja seuraavat kehäesiintymiset omille koirille onkin luvassa vasta Seinäjoen KV-näyttelyssä lokakuun lopulla.

Nappis (Kertalaakin Härre Gyyd) PN-2 Vara-Sert Beaglein erikoisnäyttelyssä Kokkolassa

Mimi (Kertalaakin Me Me Me)PN-2 Vara-Sert Mikkelin KV:ssa

Petunia (Wildcard Lady Barnett's) ROP & RYP-2 Sievin ryhmänäyttelyssä

Pikkis (Kertalaakin Hyvän Ilman Lintu)PN-3 Oulun KV:ssa

BooBoo (Kertalaakin Bibbidi Bobbidi Boo) ROP-Pentu & RYP-1 Siikajoen pentunäyttelyssä (kuva:Petra Tiittanen)

Syksy on saapunut. Metsästyskauden alkaminen ei muuten meidän elämään vaikuta, mutta sillä iso merkitys siinä mielessä, että koirien irtipito on taas sallittua. Meillä tämä tarkoittaa sitä, että lenkkeillään myös vapaana mahdollisuuksien mukaan. Beagleistamme onneksi vain muutamat ovat sellaisia, joita en voi päästää hihnasta ollenkaan ilman tutkapantaa; kaikki muut pääsevät nauttimaan vapaudesta vuorollaan. Olen todella tarkka siitä missä koirani irti päästän, koska kaikesta huolimatta on aina se riski että beagle porhaltaa näkemänsä tai haistamansa riistan perään. Namit ovat tästä syystä aina taskussa lenkillä mukana ja palkkaan aikuisiakin koiriani jokaisesta luoksetulosta. Sen verran nämä vuodet beaglelauman kanssa ovat myös minua opettaneet, että lenkillä vapaana on yleensä vain kaksi tai kolme beaglea kerrallaan. Isommassa joukossa luoksekutsut tahtovat kaikua kuuroille korville ja vapaus maistua liian hyvälle. 

Waakun kevätpentueesta viimeisinkin pentu muutti joku aika sitten omaan kotiinsa. Kotona ovat Murun seitsemänkuiset tyttäret, Bambi ja Booboo (Kertalaakin Badabing Badaboom & K. Bibbidi Bobbidi Boo) sekä puolivuotias Toto (Bory Wood Ultima Thule) pitämässä pentuenergiaa puhkuvaa meininkiä yllä. Kotiin oli tarkoitus jättää B-pentueesta vain Booboo, mutta kun pennusta riippumattoman, surkeiden sattumusten sarjan takia Bambi palautui pari päivää uuteen kotiin lähtönsä jälkeen takaisin, se vain jäi myös. Tosin jos sopiva koti sattuisi kohdalle, kaikki on mahdollista. Tälläiset isommat pennut ovat kyllä tosi mukavia. Ne ovat jo sosiaalistettuja, kaikenlaiseen käsittelyyn tottuneita, fiksuja ja osaavia koiranalkuja, ja suurimman osan aikaa myös lähes sisäsiistejä. Totolle etsin yhteistyökykyistä, mielellään vähän näyttelyistäkin kiinnostunutta sijoituskotia. Jos siis tämmöinen vähän vanhempi pentu kiinnostaa, ota rohkeasti minuun yhteyttä.

Toto 6kk