Koiraperheen eloa

Pääsiäispyhät tulivat ja menivät. Meillä kävi pääsiäisen aikana iloksemme monia sukulaisia kyläilemässä, joista koiratkin ovat innoissaan, kun on vieraita joilla on monta kättä ihan vaan rapsutusta varten varattuna, tietenkin. Vieraat ovat meille erityisen mieluisia ja tervetulleita varsinkin nyt, kun Tuikulle ja Roihulle kaikki uudet ihmiskontaktit ovat hyvää sosiaalistamista. 

Tuikku, Penni, Sissi ja Roihu eli kolme sukupolvea kuvassa.

Meillä on koko lauma majaillut kotona, kun narttujen kevätjuoksujen rupeama on hetkeksi tauonnut. Tosin Viivin ja Tellervon juoksut ovat vielä tulossa. Hyvin on koiraporukka sisällä sopinut sovussa asumaan,  meillä kun ei vieläkään ole käytössä ainuttakaan ulkotarhaa.  Kaikki muut koirat asuvat sisällä erittäin tyytyväisinä, mutta Liekki viihtyy pihalla suurimman osan päivästä. Tuvassa se makailee lempipaikallaan takanreunalla.

Hannu on jo talven tauon jälkeen vähän ehtinyt jatkamaan pystykorvien mökin tekemistä ja toivon, että se valmistuisi ennen peltotöiden alkua. Mutta katsotaan... Jos suunnitelmamme toteutuvat, kesän aikana aloitamme rakentamaan taloomme lisäosaa, josta tulee kovasti kaipaamani koirien omahuone. Olisi niin mukavaa, että koirat saisivat olla omassa huoneessaan sen ajan kun olemme esimerkiksi navetassa, ettei aina tarvitsisi jännittää mitä nuorimmat ja nokkelimmat ovat keksineet (tuhota) sillä aikaa kun ovat keskenään.

Viime viikolla vaihdoin tuvassa vähän järjestystä, sillä "eräiden" mielestä ikkunan edessä sijaitseva pöytä oli tarkoitettu ulos tähyilyä varten. Kukkaparkani kärsivät ja koristeet löytyivät lattialta useampaan otteeseen. Samaisella pöydällä olevasta viisihaaraisesta kyntteliköstä on viime aikoina kolme pitkää kynttilää kadonnut kirjaimellisesti parempiin suihin. Steariini tuntuu sulavan koiran suolistossa ihan ongelmitta.

Nyt ikkunan edessä on vanha Amerikan arkku, jonka päältä koirat saavat tiirailla pihalle ihan luvalla. Kuten sanotaan: Turha taistella tuulimyllyjä vastaan.

Itse olen kuluneen viikon tuskaillut koulutehtävieni kanssa. Suoritan näyttötutkintona aikuispuolen maatalouden perustutkintoa. Maatalousyrittämisen- osion näyttömateriaali kaikkine laskelmineen on aiheuttanut minulle kosolti harmaita hiuksia ja hermot ovat olleet kireällä viime päivät. Aikaa osion materiaalin tekemiseen oli lähes kaksi vuotta, mutta kummasti jäi taas koko homma viimeiseen viikkoon  ja viimeinen palautuspäivä on tänään.  Tulostin on suorastaan sauhunnut tämän aamun, mutta sain kuin sainkin materiaalin valmiiksi ja nyt paperipinkka vain odottaa, että käyn palauttamassa sen koululle. Yksi huolenaihe vähemmän! :)