Terve rotu vai "terve rotu"?

Torstai 15.1.2015 klo 7.58 - Sanna

Alkusanoiksi: Tämä kirjoitus on odotellut valmiina julkaisua jo joitakin viikkoja. Olen miettinyt pitäisikö muokata sitä vielä jotenkin ja viivyttänyt siksi julkaisua, mutta menköön nyt tälläisenään. Jalostustietojärjestelmään rotumme uusiin terveystuloksiin ilmestyi eilen uusi kaihitapaus. Valitsemalla viimeisen 12 kuukauden aikana silmätarkastetut, tutkittuja koiria löytyy 33 kappaletta, joista kolmella diagnoosina kaihi.

Jospas vuoden alkajaisiksi kirjoittelisin poppoomme tuoreimmista terveystutkimusten tuloksista, joista en ole muistanut täällä blogin puolella kirjoitella ja syistä miksi mielestäni on turha tuudittautua siihen, että beagle rotuna olisi jotenkin erityisen terve muihin koirarotuihin verrattuna. 

Joulukuun alussa Pömppiksen oireilevaa silmää piti käydä näyttämässä eläinlääkärissä ja varasin samalle reissulle Melvinille ajan virallisiin terveystutkimuksiin. Siltä tutkittiin ja todettiin silmät ja polvet terveiksi. Melvinistä tuli nyt ensimmäinen lonkkakuvattu beagleni ja jännitinkin millaiselta sen lonkat näyttävät. Kuvanneen eläinlääkärin oma arvio Melvinin lonkista oli B/B ja samaan viralliseen tulokseen  oli tullut myös Kennelliitossa lonkkakuvat arvosteleva Annie Liman. Tulokset tulevat jalostustietojärjestelmään esille kunhan Melvinin rekisteröinti Suomeen valmistuu Kennelliitossa. Kuvattuja beagleja ei kovin paljoa ole ja kaikki kuvaustulokset eivät todellakaan ole kirkasta "A-ryhmää". Pari vuotta sitten satuimme eläinlääkärinvastaanoton odotushuoneeseen samaan aikaan beaglen kanssa, joka silloin 3-vuotiaana kävi läpi injektioina annettavaa Cartrophen kuuria. Kyseisen koiran lonkat sekä kyynärät olivat niin huonot, että kivuliaan nivelrikon takia nuorelle koiralle mietittiin jo viimeistä palvelusta. 

Olen jo aikaisemmin päivittänyt Murun, Kisun ja Koistisen omille sivuille niistä otettujen geenitestien tulokset. Muru on geenitestattu MLS, NCCD ja POAG terveeksi ja Kisu ja Koistinen MLS terveeksi.  

Pömppiksen silmän tilanne on nopeasti mennyt todella paljon huonommaksi. Pömppärellan oikeassa silmässä kyynelnesteentuotanto on lähes kokonaan loppunut, tätä tilaa kutsutaan nimellä kuivasilmäisyys eli  keratoconjunctivitis sicca (KCS). Joudumme kosteuttamaan silmää tipoilla monta kertaa vuorokaudessa. Kuivasilmäisyyden hoidossa käytetään koirilla syklosporiinivoiteita ja usein myös suun kautta annettavaa pilokarbiini tippaa. Valitettavasti mikään syklosporiini-valmiste ei ole Pömppikselle sopinut, vaan ainoastaan ärsyttänyt silmää lisää. Siispä olemme jääneet vain pelkkien kosteutustippojen varaan. Sopivien kosteutustippojen löytäminen on onnistunut vain kokeilemalla. Pystynkin nyt luettelemaan ulkoa jotakuinkin kaikki apteekissa myytävät silmätippamerkit... Käytössämme on nyt Artelak-tipat ja Viscotears-geeli. Olen yrittänyt netistä kaivaa tietoa kuivasilmäisyydestä ja tuntuu, että sitä löytyy yllättävän vähän. Ikääntyvillä koirilla hoitovaste on ilmeisesti huomattavasti parempi kuin tapauksissa, joissa kyynelrauhanen tuhoutuu jo nuorelta koiralta.  

Pömppiksen sairas silmä on alkanut nyt kasvattamaan verisuonitusta silmän pintaan. Tämän huomaa jo selvästi vaikuttavan niin, että näkö silmässä on huonontunut. Silmässä ei kuitenkaan ole haavaumia, joten saimme reseptillä kokeiltavaksi kortisonia sisältävän Oftan C-C tipan, joka onkin selvästi sopinut Pömppikselle tosi hyvin. Joudumme lähiaikoina tekemään päätöksen siitä miten Pömppärellan silmävaiva hoidetaan. Tämä tippojen laittaminen ei auta syyhyn vaan hoitaa ainoastaan seurausta. Vaihtoehtoina on joko leikkaus, jossa sylkirauhasesta tehdään tiehyt silmän alareunalle, jolloin sylki kostuttaa silmää tai toisena vaihtoehtona sairaan silmän poistaminen. Sylkirauhasen siirtoleikkauksessa komplikaatioiden mahdollisuus on ilmeisesti aika suuri, joten tällä hetkellä tuntuu siltä, että päädymme todennäköisesti silmän poistoon, kun siitä on joka tapauksessa näkö lähdössä. Vasen silmä sentään on onneksi täysin normaali. Kamala vaiva maailman kivoimmalla pienellä koiralla. Ainakin Yhdysvaltalaisten kasvattajien kirjoituksista voi päätellä ettei kuivasilmäisyys beagleilla ole täysin tavatonta. Yhden suomalaisenkin beaglen lopetussyyksi on jalostustietojärjestelmään merkitty kuivasilmä.

Nämä koirien terveysasiat ovat aina kaksipiippuisia juttuja. Ollako sitä mieltä, että koira on terve kunnes toisin todistetaan (=koira oireilee) vai että koira on potentiaalisesti viallinen yksilö kunnes terveydestä on näyttää jotain faktaa? Autoimmuunisairaudet, kuten esimerkiksi juuri kuivasilmäisyys tai tunnetuimpina erilaiset allergiat, ovat oma lukunsa. Niitä varten ei ole saatavilla virallisia testejä tai tutkimuksia, vaan sairaista tai eri tavoin oireilevista yksilöistä tiedottaminen perustuu omistajien ja kasvattajien rehellisyyteen ja avoimuuteen. Niin pitkään kun ongelmista ei kerrota toisille ja ne vain lakaistaan kaikessa hiljaisuudessa maton alle piiloon, niiden yleistymiseen ei voida yrittää yhdessä jalostuksella puuttua. Täydellisiä koiria ei ole. Koira on "paketti" joka koostuu terveyden lisäksi myös muista tärkeistä asioista, joita ovat luonne, rakenne, käyttöominaisuudet, ulkomuoto,  yhtä huomioonotettavia seikkoja nekin. Lisäksi osa sairauksista ilmenee vasta koiran vanhetessa, jolloin sitä ollaan voitu käyttää jalostukseen jo huomattavastikin.

Terveystutkimusten hyödyntäminen jalostuksessa ei mielestäni tarkoita sitä, että mikäli koirassa on jotain vikaa, se on automaattisesti suljettava pois jalostuksesta. Eri sairaudet ja viat periytyvät eri tavoilla, joidenkin sairauksien ja vikojen välttäminen vaatii, että sairastuneen yksilön sisarukset ja jopa vanhemmat on jätettävä jalostuksesta pois, osassa riittää sairaiden yksilöiden pois jättäminen. On punnittava paljonko vika mahdollisesti jälkeläisissä ilmetessään heikentää niiden elämän laatua.  Terveystutkimuksia tekemällä voidaan varmistua siitä ettei yhdistetä ainakaan kahta samalla tavalla viallista yksilöä. Selvästi sairas koira ei tietenkään ole jalostusyksilö. Joka tapauksessa sairauksista ja vioista ei kokonaan päästä millään. Pentueen tekeminen on aina tietynlaista geenilottoa, jossa voi olla sekä voittajia, häviäjiä että kaikkea siltä väliltä. Mikään ei kuitenkaan estä meitä kasvattajia yrittämästä parastamme. 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveys, terveystutkimukset, kuivasilmäisyys, kaihi