Pentulaatikossa tuhiseeTorstai 15.8.2013 klo 20.34 - Sanna Tellervon synnytys käynnistyi viikonloppuna. Avautumisvaihe oli melkoisen pitkä, lähes puolitoista vuorokautta. Tellervo petaili avautumisvaiheen aikana melko hillitysti ja ruoka maistui ponnistusvaiheen alkamiseen asti. Ensimmäinen pentu syntyi tasan puolilta öin sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Synnytys sujui helposti, vaikka pentu oli ihan hyvän kokoinen (380 g) ja syntyi perätilassa. Ensimmäinen tulokas oli potra ja virkeä uros pentu. Toisen pennun syntymää saimme odottaa kaksi tuntia. Ensimmäinen pentu ehti hyvin ottaa siinä odottelun aikana elämänsä ensimmäiset tärkeät maitohörpyt. Toisena syntyvä pentu oli erikoinen jo värinsäkin puolesta, sillä oli lähes kokonaan valkoinen pää. Päänmuoto kiinnitti heti huomiomme ja valitettavasti jouduimme toteamaan, että tällä pennulla oli paha huuli-, nenä- ja kitalakihalkio sekä töpö häntä! Todella surullista, mutta ainut tehtävissä oleva asia kehityshäiriöisen pennun syntyessä, on tehdä nopeasti päätös pennun lopettamisesta ja päästää se pois kärsimästä. Toisena syntyneestä uroksesta tuli siis enkelipentu. Kolmas ja samalla viimeinen pentu syntyi onneksi nopeasti toisen perään, joten Tellervo ei edes ehtinyt huomata viallisen pentunsa katoamista joukosta. Viimeinen pentu oli iso tyttö (422 g) ja se syntyi yhtä vaivattomasti kuin muutkin. Tellervo käyttäytyi koko synnytyksen ajan erittäin rauhallisesti, putsasi pennut huolella ja kävi heti synnytyksen jälkeen rennosti kyljelleen niitä imettämään. Olen enemmän kuin tyytyväinen Tellervon emäominaisuuksiin ja pentujen elinvoimaisuuteen. Ensimmäistä kertaa kohdallemme osui kehityshäiriöinen pentu, mutta sentään pientä lohtua sain Koskentalon "Parempaan pentutulokseen"-kirjasta, jossa hän kirjoittaa, että sellainen osuu suurella todennäköisyydellä jokaisen kasvattajan kohdalle jossain vaiheessa kasvatusuraa. Pahalta se tuntuu kuitenkin. Meillä tuhisee pentulaatikossa siis sisko ja sen veli. Pennut ovat hiljaisia, tyytyväisiä ja erittäin kovia syömään. Maitobaarilla ei ole tungosta, joten niiden painot ovat nousseet erinomaisesti. Eilis iltaisessa punnituksessa molempien paino oli jo puolenkilon paremmalla puolella, tytön painaessa 530 g ja pojan 507 grammaa. Nyt pennut ovat melkein neljä vuorokautta vanhoja. Pari ensimmäistä viikkoa pentujen syntymästä on minulle aina stressaavaa aikaa, jatkuva huoli ja mielessä kaihertava pelkoni siitä selviävätkö pennut alkaa helpottaa vasta siinä vaiheessa, kun pennut ovat avanneet silmänsä, siirtyvät vähitellen maistelemaan kiinteää ruokaa ja rupeavat liikkumaan enemmän. Nautin kuitenkin jokaisesta hetkestä pentulaatikon reunalla, suloisesta pennuntuoksusta huumaantuneena. Aah, tätä onnea <3 --3--=""> Kertalaakin klaanin uudet jäsenet näissä kuvissa vuorokauden ikäisinä: Tellervo hoitamassa tytärtään. Vauvat nukkumassa äidin hännän päällä. Tyttö ja poika Tyttö otsa kurtussa. Poika |
|||||
Avainsanat: Tellervon pennut, synnytys |
|||||