The Beagles

Reilu viikko sitten laumamme vahvistui yhden touhukkaan beaglen verran, kun saimme joukon jatkoksi Unkarista kaksivärisen  kahdeksan kuukautta vanhan nartun, virallisemmin Viragvarosi Bozotharcos Brownie-Pointin. Kutsumanimi Pötyi vaihtui meillä hieman samaltakuulostavaksi, mutta helpommin lausuttavaksi Pipariksi. (Terveisiä vaan pystykorvakasvatillemme Piparille perheineen, jos satutte tätä lukemaan :-))

                                Tälläinen Pipari meille on muuttanut.

 

 

 

 

Pipari on oppinut uuden nimensä ja laumaan sopeutuminen on käynyt helpommin kuin olisin ikinä uskaltanut edes toivoa. Lyytin ja Tellervon kanssa Pipari ystävystyi heti ja näillä beagle-neideillä on aivan selvästi oma "The Beagles"-bändi nyt kasassa. No ei haittaa, suorastaan päinvastoin,  harjiksilla on ikioma mafiansa, johon ei ulkopuolisia niin vaan hyväksytä... 

Kukkapenkit saavat kyytiä, kun beagle kolmikko kiitää korvat hulmuten ympäri pihaa. Piparilla on hyvin persoonallinen tapa ulvoa lelu tai puruluu suussaan, kun se houkuttelee muita juoksemaan peräänsä.

                                                          Lähes joka kuvassa se on näin fiksun näköinen...

Pipari on luonteeltaan oikein ihastuttava hömppä, jolla tuntuu olevan jokin kuje aina mielessä.  Nyt vieraat saavat sen hieman ujostelemaan aluksi, mutta häntä heiluu heti kun se saa ensin haistella ja tutustua. Toivon että Pipari muuttuu avoimemmaksi vieraille kun se kotiutuu meille kunnolla. Moni asia saa vielä Piparin hieman ymmälleen, mutta uuden kodin tavat alkavat pikkuhiljaa tulla tutuiksi.

Suuntaamme Lyytin ja Piparin kanssa 12.6. Suomussalmen ryhmänäyttelyyn. Siellä Pipari pääsee kokeilemaan kehäesiintymistä ensimmäisen kerran pentuluokassa. Harjoituksena otetaan tämä reissu, meni miten meni ;-) Tellervokin taitaa päästä mukaan turistiksi näyttelytohinaa ihmettelemään,  nyt kun rokotukset ovat jo kunnossa.

 

                                                      Tellervo 4 kuukautta.

Lyytin ja Piparin kanssa on tarkoitus osallistua myös Pietarsaaren ryhmikseen 18.6., mutta sen jälkeen Pipari saa kasvaa ja kehittyä hieman ennen junnuluokan esiintymisiä. En raaskinut sitä ilmoittaa Kokkolan ja Oulun näyttelyihin kalliimmilla ilmoitusmaksuilla.

 

Lyytin kanssa meillä on muutamat näyttelyt tarkoitus kiertää kesän aikana. Näyttelyrepun pakkaaminen aina edellisenä iltana saa Lyytin aivan villiksi. Lyyti rakastaa autoilua ja reppu on sille selvä merkki siitä, että reissuun ollaan lähdössä. Näyttelypaikoilla se käyttäytyy tosi rauhallisesti ja tuntuu, että jostain meille pitäisi keksiä vähän lisädraivia kehäesiintymiseen... Namit on ihan must, mutta niidenkin pitää olla laadukkaita esim. paistettua broileria, että neiti jaksaa niistä näyttelyissä innostua.

Kotonahan namiksi kelpaa tietysti mikä syötävä tahansa. Varsinaisia herkkuaarteita ovat luonnontuotteet, joita koirat mieluusti etsivät itse lantalasta tai laitumilta. Seuraava vielä kokeilematta oleva vaihtoehto näyttelyihin taitaa olla lampaanpapanat, kokokin olisi namiksi oikein passeli. Ajatus lampaankakasta taskussa ja käsissä (ja tietysti sitten sinne taskuun unohtuneena...) ei vaan emäntää juuri houkuttele. Vanhoilla tutuilla eväillä siis eteenpäin.

 

Lyyti