Kesän ja pentujen odotusta

Maanantai 8.5.2017 klo 17.56 - Sanna

Kevät on pikkuhiljaa hiipinyt tänne Kannukseenkin, vaikka huhtikuussa sitä ei uskaltanut edes toivoa. Ensimmäistä kertaa näiden viidentoista Kannuksessa viettämäni kevään aikana vappunakin oli vielä lumi maassa. Pikku vesisateen ja parin aurinkoisen päivan ansiosta se on nyt sulanut vauhdilla, ja meidänkin piha on jo lähes lumeton, vaikka koirat tallovat lumen talven aikana tiiviiksi massaksi. Minulle maan paljastuminen tarkoittaa aina muutaman päivän ahkeraa kakan keruuta ennen haravan varteen tarttumista, talven aikana lumen alle jää väkisin yllätyksiä - tällä laumalla paljon. Onneksi nyt on ollut kuivat ja tuuliset pihansiivousilmat ja olen saanut suurimman osan pihasta siistittyä ja haravoitua. Kunhan loputkin aidatusta piha-alueesta kuivuu, niin ollaan valmiita ottamaan kesä vastaan. Suunnitelmiin kuuluu vähän piha-aidan vaihtamista ja kaikenlaista pientä laittoa, jota tuntuu aina riittävän.

Meille kevät toi ison muutoksen. Äitini eli meidän rakas "kennelmummi" muutti Etelä-Suomeen ja niin koiralaumalta lähti luottohoitaja kauas. Toki hän tulee meille koiria hoitamaan tarvittaessa pidemmän loman ajaksi, mutta arkea ja yhden päivän reissuja varten samaa apua ei enää ole saatavilla. Tämä vaikuttaa väkisin paljon meidän kaikenlaisiin menoihin ja suunnitelmiin. Yksi ratkaisu ongelmaan voisi olla luotettava, kiva kenneltyttö, jota kiinnostaisi satunnaiset työt beaglelauman hoitajana.

Pikkumammat, Honey ja Lelu, pyöristyvät ja meille odotetaan kahta pentuetta. Honeyn kanssa käytiin varsin onnistuneilla treffeillä Lapinlahdella tapaamassa Kustia (Punapihlajan Gusti). Pentueen laskettuaika on vajaan kolmen viikon päästä.

Lelu Ruotsiin lähdössä

Lelun kanssa reissattiin viikkoa myöhemmin Ruotsiin tapaamaan Anakinia (Maple Ridge Northern Lights). Matkaan lähdettiin todella tiukalla aikataululla, koska meillä oli juuri pahimmoilleen huhtikuun karitsoinnit menossa. Kahteen ja puoleen vuorokauteen päästeltiin reitti Kannus-Turku-Tukholma-Rättvik-Umeå-Vaasa-Kannus. Autonmittariin kilometrejä kertyi rapiat 1600 km ja reissun ainoat rennot hetket olivat ruokailu laivan buffetissa menomatkalla ja ihana illallinen uroksen omistajan Madeleinen luona. Lelu on onneksi loistava reissaaja. Matkustimme nyt ensimmäistä kertaa laivalla koiran kanssa ja se oli ihan mukava kokemus. Mennessä Viking Linella, Turusta Tukholmaan, ja tullessa Wasa Linella, Umeåsta Vaasaan. Muuten tämä pikku "loma" oli raskasta yhtäsoittoista autossa istumista. Pääasia tietysti oli, että astutus määränpäässä onnistui hienosti ja jännitys huipentui nyt viikkoja myöhemmin iloisesti - Lelu on tullut kantavaksi ja astutusreissu oli siis kaikin puolin onnistunut. 

Nyt saamme jännityksellä odottaa sekä Honeyn että Lelun synnytystä ja toivoa, että kaikki menee hyvin. Olen todella innoissani näistä tulevista kesäpennuista, etenkin kun meidän pentueet ovat lähes kaikki olleet talviaikaan. Ihanaa päästä pienten pentujen kanssa ulkoilemaan heti muutaman viikon iästä alkaen! Toivottavasti kurjien kevätkelien jälkeen luvassa on kaunis ja lämmin kesä. 

Maisema hotellin ikkunasta Rättvikissa

Best Western-hotellissa oli hienosti oma peti huoneessa varattuna koiravieraalle :) Ihme kyllä, Lelu valitsi tämän pedin sängyn sijaan.

Wasa Linen koirahytti oli kamala jäänne ehkä 80-luvulta, mutta kyllä näissäkin sängyissä umpiväsyneenä muutaman tunnin tirsat otettiin paluumatkalla.

"Päänäyttely" viikonloppu

Perjantai 10.3.2017 klo 0.33 - Sanna

Viime viikonloppu hujahti beaglemaisissa merkeissä Kouvolassa beaglein "päänäyttelyssä". Päänäyttely heittomerkeissä siksi, että kyseessä oli tavallinen ryhmänäyttely, koska rotujärjestö ei ollut muistanut anoa erikoisnäyttelyä lainkaan tälle vuodelle... Minulla alkoi edeltävänä sunnuntaina flunssa, joka osoittautui niin ärhäkäksi että vielä keskiviikkona ja torstaina olin kovan kuumeen kourissa ja olo sen mukainen. Päätin kuitenkin että perjantaina lähdetään reissuun vaikka pää kainalossa, olimmehan odottaneet tätä viikonloppua kovasti, koska harvakseltaan on näitä tilaisuuksia tavata paljon muita beagleihmisiä ympäri Suomen yhdellä kertaa ja lisäksi meillä oli ollut maatilan töistä vapaata viimeksi syyskuussa. Sitten flunssa kaatoi petiin torstai-iltana myös meidän kennelmummin eli äitini ja niin yhteiset viikonloppusuunnitelmat kariutuivat siihen, että Hannun täytyikin jäädä kotiin koiria hoitamaan.

Olin ilmoittanut näyttelyyn Päpän, Pikku-Waakun, Nappiksen ja Lelun. Koska lähdin matkaan yksin ja vielä huonokuntoisena, päätin karsia mukaan lähtevien koirien määrän kahteen, sillä kaikki neljä edustavat meidän "nuorisojoukkoa", joista kukaan ei ole ollut koskaan vielä hotellissa. Mukaan lähtivät Nappis ja Lelu. Samalla reissulla omaan uuteen kotiinsa lähti Jörö (Kertalaakin Vanilja Toffee), joka muutti isovelipuolensa Kapun (K. Kapteeni Käskee) kaveriksi Turkuun. Niin köröttelin pakettiautolla Kouvolaan koirakolmikkon kanssa perjantai-iltana.

Pikkuveli Jörö ja isoveli Kapu kohtaavat ensikertaa

Lelu ja Nappis

Seuraava yö meni hotellissa kahden peiton alla palellessa ja keuhkoja ulos rykiessä kun kuume taas nousi, joten näyttelyaamuna lauantaina oli jokseenkin kurja olo surkeasti nukutun yön jälkeen. Lenkitin koirat ja aamupalan jälkeen ajoin näyttelypaikalle. Näyttelypäivää tuli seuraamaan turistina kasvattimme Jännä (K. Jännän Äärellä) omistajansa Juhan kanssa. Olipa kiva nähdä taas Jännä, kun edellisestä tapaamisesta rupeaa olemaan vuosi. Kaikki oheiset näyttelykuvat ovat Juhan ottamia, kiitos vielä niistä!

Jännä

Näyttelyyn oli ilmoitettu 77 beaglea. Kasvateistamme Nappiksen lisäksi oli ilmoitettu sen velipoika Nemo (K. Hip Hip Hurraa), joka oli  meillä syksyllä parin viikon näyttelyturneella. Sain ilokseni esittää Nemon. Nemo esiintyi junioriluokassa, jossa oli viisi urosta. Nemo voitti luokkansa erinomaisella ja SA:lla. Kun lopulta kaikki urokset oli arvosteltu, vuorossa oli parhaan uroksen valinta, kaikkiaan kymmenen urosta sai SA:n. Nemon kanssa päivä meni yli odotusten, sillä se sijoittui hienosti PU-3 ja sai muistoksi tästä näyttelystä vara-sertin. Onnea vielä Sonja Ja Esa!

Nepander

Nuorten luokassa narttuja oli neljä. Nappis sai laatuarvostelussa erinomaisen ja sijoittui luokassa toiseksi SA:lla.

Nappiksen arvostelu: "Erinomaisen tyyppinen, hienosti esiintyvä, hyvin rakentunut narttu. Erinomainen luusto ja käpälät. Sopiva kaula. Ikään sopiva, vielä hivenen kapea pää. Kauniit silmät, reilut huulet. Liikkuu takaa & sivusta hyvin. Etuliikkeen tulee vielä asettua. Hieno esiintyjä."

Avoimessa luokassa narttuja olikin sitten iso liuta, paikalla 14 kappaletta. Lelu on luokassaan virallisen nimensä takia lähes aina ensimmäisenä, mikä on hieman harmillista, sillä se kantaa itsensä huomattavasti paremmin, jos joku toinen juoksee sen edellä veturina. Lelulle laatuarvostelussa erinomainen ja sen jälkeen saimmekin siirtyä odottamaan muiden arvostelua kehän ulkopuolelle pitkäksi aikaa. Minulla alkoi nuhakuumeen takia vointi olla tässä kohtaa iltapäivää melkoisen kehno ja mielessäni mietin, miten jaksan päivän loppuun asti. Istuskelinkin lähes koko luokan koirien arvostelun ajan tuolillani toppatakkiin kääriytyneenä. Lelu sijoittui avoimessa luokassa lopulta neljänneksi ja sai SA:n sekin.

Lelun arvostelu: "Erinomaisen tyyppinen, ryhdikäs. Hyvä lihaskunto ja mallikas luusto. Kootut käpälät. Tarpeeksi korkeutta eturaajoissa. Jäntevä runko. Erinomainen häntä. Keskiruskeat silmät, hyvä pää. Lihaksikas takaosa. Esiintyy erinomaisesti. Laadukkaat, etenevät, terveet liikkeet. Upeasti treenattu esiintyminen."

Ronda esitti Lelun PN-kilpailuluokassa, kiitos siitä! Siellä lähdettiin pyörähtämään sillä mielellä, että meidän tytöille sieltä ei sijoituksia tule ja kehästä päästyäni ehdin jo laittaa molemmille koirille tavalliset pannat ja hihnat ja vetäistä itselleni toppatakin päälle, kun yht'äkkiä minua huudettiin vara-sertin jakoon Nappiksen kanssa. En osannut ollenkaan ajatella, että serti ja vara-serti ei PN-luokassa neljälle sijoittuneelle kelvannutkaan. Pikku sähellyksen jälkeen Nappiksen kanssa uudestaan kehään, josta sähellyksen kanssa meidät lähetettiin samoin tein pois ja tultiin heti kiskomaan hihasta taas takaisin. Vara-sertin kanssa Nappiskin tästä näyttelystä kotiin lopulta lähti :D 

Nappis

Lelu

Lelu pönöttää

Rodun arvostelun päätyttyä palasin hotellille pariksi tunniksi lepäämään ja särkylääkeiden kanssa voimiani keräämään. Illalla jaksoin käydä syömässä ja seurustella muutaman tunnin muiden saman henkisten beagleihmisten kanssa. Ihanaa oli myös nähdä muutama viikko sitten sijoituskotiin muuttanut Kisun tyttö Zara (K. Cause I'm Purrfect), joka oli Rondan ja Marian matkassa.

Harmitti kovasti, että sairastumisten piti osua meidän perheessä juuri tälle viikonlopulle, mutta niille ei mahda mitään. Ehkä taas jossain kohtaa mielessä kävi nopeasti ajatus siitä, kuinka hullu harrastus tämä onkaan, kun puolikuntoisena ajelee toiselle puolelle Suomea päiväksi palelemaan vanhaan kasvihuoneeseen; mutta vaikka suurempaa menestystä ei tullut, tämä viikonloppu oli kaiken kaikkiaan reissaamisen arvoinen. Seuraavia näyttelyitä odotellessa ;)

Iltalenkillä Kuusankoskella

Lelun sertit

Perjantai 29.4.2016 klo 13.06 - Sanna

Kevään ja kesän näyttelykausi on hurahtanut käyntiin ja aika siis päivittää näyttelyuutisia, parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Kaksi viikkoa sitten matkasin Vaasan KV-näyttelyyn Melvinin ja Lelun kanssa. Hannu joutui jäämään kotimieheksi karitsointien takia. Muutama uusi bää oli sopivasti näyttelypäivän aikana syntynytkin. Beagleja oli ilmoitettu 13 kappaletta (3 urosta, 10 narttua). Tuomarina Leila Kärkäs. Kävin näyttelyä edeltävänä iltana Melvinin kanssa näyttelytreeneissä, sillä näyttelyhihnassa se ei ollut ollut sitten viime vuoden kesäkuun Tuurin näyttelyn. Melvin on tässä pitkän tauon aikana löytänyt selvästi jonkun ihan uuden esiintymisvaihteen, sillä se liikkui niin treeneissä kuin näyttelyssäkin tosi kauniisti. Melvin sai erinomaisen arvostelun, mutta se sijoittui avoimessa luokassa toiseksi ja jäi ilman SA:ta, minkäs muun kuin kippuran takia... On tosi harmillista kun muuten kauniissa koirassa on yksi silmiinpistävän selkeä virhe; Melvinillä on kippura häntä, joka varsinkin liikkeessä vetää rumasti vahvalle kaarelle selän päälle. Beaglellahan kuuluu olla rotumääritelmän mukaan suora häntä. Tästä syystä olen Melviniä näyttelyttänyt varsin vähän, kuitenkin varmaan johonkin muuallekin tulen sen ilmoittaneeksi tämän vuoden aikana.

Nartuissa kilpailua olikin enemmän ja ilokseni Lelu voitti junnuluokan erillä ja SA:lla ja oli lopulta PN2 upean veteraaninartun jälkeen. Lelulle siis Vaasasta kotiin tuomisina ensimmäinen serti. Viime vuotiseen tapaan näyttelypaikalla oli kuvauspiste, jossa koiransa sai kuvauttaa ilmaiseksi ja ainoastaan valitsemistaan kuvista joutui maksamaan. Ajattelin hyödyntää mahdollisuuden, kun yksin liikkuessa mukana ei tietenkään ollut kameraa ja tiesin, että varsinkin Lelun kasvattaja Anna ilahtuisi Venäjällä kuvista. Pettymys oli valtava, sillä kuvauspaikalla alusta oli mielettömän liukas paperi, jossa ainakaan Lelu ei pystynyt seisomaan näyttelyasennossa, vaikka miten yritti. Mainitsin tästä kuvaajalle, joka totesi että tausta menisi pilalle, jos alustana olisi jotain muuta. Tämän lisäksi kuvakulma oli koko ajan ihan poskellaan, yritin neuvoa kuvaajaa laskeutumaan koiran tasolle...  turhaan. Koska näistä seisomakuvista ei tullut yhtään mitään kahden edellämainitun syyn takia, kokeiltiin sitten ottaa istumakuva palkinnon kanssa rappusilla. Jälleen kuvakulma ja rajaus jotain aivan ihmeellistä, joten luovutin ja lunastin lopulta yhden kuvan itselleni. Sekin osoittautui lopulta sellaiseksi, että en viitsi edes esille laittaa. Kuvausta ja koiranäyttelyitä paljon harrastavana tiedän, että ihmiset haluavat näyttelyissä koiristaan erityisesti hyviä seisotuskuvia. Sen verran kannattaisi asiaan kuvaajankin perehtyä, että olisi jonkinlainen käsitys mitä näiltä näyttelykuvilta halutaan, saattaisi vaikka kauppakin käydä ihan eri tavalla kuin räpsimällä umpimähkään miten sattuu. Ei varmaan maksa vaivaa käydä ensi vuonna kuvauspisteellä pettymässä.

Lelu ja ensimmäinen serti :)

Viime lauantaina lintsasin jälleen lampolan töistä ja huristelin Lelun kanssa ryhmänäyttelyyn Lapualle. Siellä beagleja oli vain kuusi kappaletta (1 uros ja 5 narttua), tuomarina toimi Markku Kipinä. Lelun lisäksi vain yksi narttu sai SA:n. Lelu sijoittui ensimmäiseksi, sai sertin ja siitä tuli automaattisesti ROP, kun ainut uros oli saanut vain EH:n. Nyt vaan beagle urostenkin omistajat koiria näyttelyihin ilmoittelemaan! Odottelimme sitten hyvän tovin loppukilpailuita tuulisessa ja viileässä säässä. Osa kutosen rotuja ryhmäkilpailussa oli kuusi kappaletta. Tosi kiva yllätys oli, että Lelu voitti ryhmän, suomenajokoiran jäädessä kakkoseksi. BIS kehässä jäätiin sitten kolmansiksi. Näyttelyn järjestäjille täytyy lähettää erityiskiitokset hienoista palkinnoista, jollaisiin en ole vielä koskaan aikaisemmin törmännyt. Kotona lahjakassista löytyi juoksu-/talutusvyö, siihen hihna +jatkopala, heijastava nahkapanta, nahkahihna, avainnauha, lelu, Nutrolinin Iho- ja turkkiöljy, sekä Sporttiöljy, neljä pussia koirien palautus- ja nesteytysjuomajauheita sekä Biomillin 8 kg ja 15 kg ruokasäkit! Vaikka näyttelyissä ei koskaan tule käytyä palkintojen takia, nämä olivat todella mieluinen palkinto :)

Vuoden takainen kokemani näyttelyuupumus aivan loistaa poissaolollaan ja olen löytänyt jälleen näyttelyissä käymisen riemun. Harrastamisen kuuluu olla hauskaa ja nyt näyttelytouhut tuntuvat taas siltä kuin pitääkin. Valitettavasti suunnitelmissa ollut Tampereen KV-näyttely jää tulevana viikonloppuna meiltä väliin lomittajan puuttumisen takia, mutta toivottavasti vappuna on mukava ilma, että pääsemme pentujen kanssa Kokkolaan match show'n näyttelyjuttuja harjoittelemaan.

RN Lapua PN1 SERT ROP RYP-1 BIS-3