Kuulumisia

Perjantai 25.8.2017 klo 12.27 - Sanna

Näin on taas vuosineljännes hurahtanut hiljaisuudessa blogin puolella. Monet kerrat on ollut tarkoitus kirjoitella meidän koiraperheen kuulumisista, mutta ikinä aikaa ei muka syystä tai toisesta ole paneutua koneen ääreen ajatuksen kanssa. Kesä tuli ja meni, ja syksy tekee nyt tuloaan. Honeyn ja Lelun pennut syntyivät aivan alkukesästä. Siinä missä talvella Murun ja Kisun pentueet olivat erittäin tyttövoittoisia, tällä kertaa saatiin roppakaupalla poikia ja moni pentua odottanut joutui valitettavasti pettymään. Narttuja oli nimittäin kysytty molemmista pentueista niin paljon, että lähes kaikki pennut olisivat saaneet olla niitä. Honey ja Lelu saivat molemmat vain yhden tyttären ja jalostussuunnitelmiani ajatellen niistä molemmista toivotaan jatkoa kasvatustyöhön aikanaan tulevaisuudessa. Niinpä Honeyn tyttö, Kertalaakin Loves Me Loves Me Not "Hula", muutti ihanaan sijoituskotiin ja Lelun tytär, Kertalaakin Me Me Me "Mimi", asuu ainakin toistaiseksi kotona. Honeyn pentueesta on vielä vapaana K. Lorem Ipsum "Lore" näyttelyitä harrastavaan kotiin.

IMG_1159.JPG

Lore ja Beaver lenkillä, molemmilla kävyt suussa.

Kesämme on kulunut koirien ohessa työpainoitteisesti, kuten maatiloilla yleensä. Peltotöitä, rehuntekoa ja lampaille laiduntentekoa riittää, lisäksi Hannu tekee nykyään myös yrittäjänä lomituksia muille maatiloille. Saimme kuitenkin toteutettua haaveemme vapaa-ajan kodista, ja kesäkuun lopussa meille luovutettiin avaimet ostamaamme 50-luvun rintamamiestaloon Virroilta, Pirkanmaalta. Olemme nyt ehtineet viettää siellä viikon kahteen eri otteeseen. Talo on lähes alkuperäisessä kunnossa ja tekemistä riittää siis paljon. Toisaalta se on juuri sellainen kuin halusimme; sitä ei olla pilattu muovimatoilla, laminaateilla tai epämääräisillä remonteilla. Tontin aitaus oli ensimmäinen ja suurin urakka, ja meitä oli siinä auttamassa Hannun vanhemmat. Hehtaarin tontista aidattiin suurin osa ja pystymme lomailemaan siellä mukavasti koko lauman kanssa. Nautimme hiljaisuudesta ja siitä että yhtään naapuria ei ole näköpiirissä. Taloa remontoimme pikkuhiljaa ajan kanssa, se on onneksi täysin asuttavassa kunnossa. 

WP_20170724_12_45_22_Pro.jpg

Mökkielämää - meidän pitää viedä mökille toinenkin sohva...

Pentueiden takia kesän näyttelykäynnit ovat olleet minimissä, heinäkuussa kävin Ylivieskan näyttelyssä ja Saarijärvelle oli tarkoitus mennä, mutta sairastuin juuri silloin. Tässä kuussa käytiin sentään Lohtajan ryhmänäyttelyssä. Vieläpä kahdesti, olimme nimittäin paikalla jo vuorokautta liian aikaisin, ihmettelemässä missä kaikki koirat ja ihmiset ovat... Onneksi kyseessä oli lähinäyttely, jatkossa lienee syytä tarkistaa näyttelypäivä hieman tarkemmin.

Kävin kesäkuussa astutusreissulla Waakun ja Tupunan kanssa. Waakun astutus Bory Wood Kevinillä onnistui hyvin ja olikin pettymys kun Waakku jäikin tyhjäksi. Yhdistelmä olisi ollut todella mielenkiintoinen. Tupunan suunniteltu astutus ei oikein onnistunut ja astutin Tupunan siksi kotona Päpällä ja osasin siis odottaa sen jäävän tyhjäksi, niinkuin kävikin. Epäilen Päpän olevan steriili ja tämä vahvisti tuota epäilyä entisestään. Seuraavaksi tutkitaan sen siemenneste. Jos kaikki olisi mennyt suunnitelmien mukaan, meille olisi siis syntynyt pentueet elokuun puolivälissä. Kaiken huippu oli, että kokematon nuori eläinlääkäri ultrasi molemmat nartut kantaviksi reilu neljä viikkoa astutusten jälkeen. Suhtauduin tulokseen heti hyvin epäillen ja kaksi viikkoa myöhemmin asia varmistettiin uusintaultrassa. Valitettavasti tuon mokan takia kaikkien mahdollisten syysnäyttelyiden ilmoittautumisajat ehtivät mennä umpeen. Ei siis pentuja, eikä näyttelyitä tänä syksynä. Uudet suunnitelmat pyörivät mielessä ja seuraava pentue on näillä näkymin suunnitteilla alkuvuodelle 2018.

Kommentoi kirjoitusta.