Pentujen kuulumisia

Torstai 31.3.2016 klo 14.35 - Sanna


Pentujen kanssa puuhasteluun kuluu valtavasti aikaa, mutta kuitenkin neljän pennun kanssa eläminen on osoittautunut suorastaan yllättävän helpoksi. Waakun pennut Vares, Pikku-Waakku ja Nappis ovat nyt nelikuisia ja Murun Ruu kuukauden vanhempi. Nuoremman joukkion kanssa ei valitettavasti olla päästy minnekään pentukouluun kun sellaista ei nyt ole ollut tarjolla. Ruu on tosi kiva ja sosiaalinen tyttö, pentukoulullakin oli tähän positiivisesti merkitystä. Eräänlainen tulikaste Ruulle oli parin viikon takainen erikoisnäyttely, jossa se pääsi kehäänkin ensimmäistä kertaa. Eipä Ruu ollut moksiskaan sen kummemmin näyttelypaikan ihmis- ja koirapaljoudesta kuin kuulutuksistakaan, vaan se esiintyi ja käyttäytyi siellä reippaasti. Kotona asuville hupseille olen yrittänyt keksiä erilaisia kokemuksia ja antaa niille omaa kahdenkeskistä aikaa minun kanssani, jotta niistä jokaisesta kasvaisi itsenäinen koirayksilö. Kaikki kolme tykkäävät erityisesti autoilusta. Vaikka Pikku-Waakulla meinaa kolmikosta ainoana joskus tulla autossa vähän huono olo, sekin pihalla ryntää heti autolle ja yrittää itse jo hypätä peräkonttiin sisälle. Autolla kun mennään aina jonnekin hauskaan paikkaan! 

Ensimmäistä kertaa meillä on kotona näin monta, tämän ikäistä pentua ja on kiehtovaa seurata miten pennut ovat löytäneet paikkansa laumassa. Kaikki pennut ovat yksilöitä luonteeltaan ja jokaisella on omat erityispiirteensä. Nappis on kolmikon seurapiirineiti, supersosiaalisena se rakastaa kaikkia vieraita ihmisiä ylikaiken ja jakelee pusuja niin innolla, että vieras saa varoa ettei koko pentu hyppää suuhun. Pikku-Waakku on aavistuksen tosikkomainen joissain tilanteissa ja ehdottomasti pahin piraija, joka tässä huushollissa on koskaan asunut. Se on repäissyt rikki jo useammat housut, yhden toppatakin ja pari paitaa, se nimittäin harrastaa salamaiskuja takaapäin. "Naps ja rips!"- hyppy ja ote, terävillä hampailla ohikulkevan pahaa aavistamattoman ihmisen paidan helmaan, reiteen tai housun persaukseen. Onneksi tämä tapa on nyt parin viimeisen viikon aikana ollut nähtävästi hieman harvenemassa (*koputtaa puuta*). Se on myös armoitettu nenäliinavaras ja olen varma, että tätä taitoa varten sille on kehittynyt pitkä ja kapoinen kuono-osa. Pikku-Waakku osaa hyvin huomaamattomasti käydä hupparin tai housujen taskusta nappaamassa nenäliinat ja pistellä saaliin poskeensa ennenkuin ehdit edes kissaa sanoa. Vares on taas oikea mammanpoika, mutta sanan hyvässä merkityksessä. Se seurailee minua koko ajan tai istuu jalkojeni päällä. Vareksenpoika on niin kaikkeen osallistuvaa sorttia, että ensimmäistä kertaa ikinä onnistuin jättämään koiran hännän pakastimen oven väliin ja ihan kunnolla. Säikähdin sen  murtuneen kun Vares riiputti häntäänsä juuri samalla tavalla, kuin eläessään kahdesti häntänsä murtanut, jo edesmennyt mustaterrieri Beretta. Onneksi Vareksen häntä nousi iloisesti pystyyn jo tunnin päästä, eikä vaikuta olevan kipeä mistään. Seuraavana iltana onnistuin jättämään samaisen pennun etutassun melko rajusti ulko-oven väliin ja jälleen sama säikähdys, onneksi samalla lopputulemalla. Nyt muistan mitä tahansa ovea sulkiessani tarkistaa aina ylimääräisen kerran ettei Vares ole välissä. Kolmikkoa voi myös kuvailla beaglemaisiksi; ahne Nappis, ahneempi Pikku-Waakku, ahnein Vares.

IMG_9336.JPG

Nappis 19 vkoa

IMG_9311.JPG

Pikku-Waakku 19 koa 

Kevät tekee tuloaan ja näyttelykärpäsiä pörrää jo ilmassa. Sunnuntaina 20.3. osallistuimme isolla joukolla Beaglejärjestön päänäyttelyyn ja vieläpä kivalla menestyksellä. Siitä päivitinkin silloin Facebook-sivullemme. Kevään näyttelymenot alkavat olla hiljakseen selvillä ja muutamaan näyttelyyn olen jo koiria ilmoittanutkin. Työ haittaa harrastuksia erityisesti näin kevään korvalla, koska karitsointien alkua rytinällä odotetaan ihan näinä päivinä. Siksi tulen kevään näyttelyissä kulkemaan yksin, kun toisen meistä on jäätävä maatilan eläinten takia kotiin.

Kevät on myös suosittua pennun hankkimisen aikaa ja pentukyselyitä tulee jonkin verran näin kevään korvalla minullekin. Tälle vuodelle suunnitteilla on ainakin kaksi pentuetta; Kisu (Fanta's Brand Red Riding Hood) on tarkoitus astuttaa komealla päänäyttelyn jälleen voittaneella Athoksella (Hessin Morris) ja toista pentuetta suunnittelen Murulle (Sweet Courage Miss Moneypenny), jonka sulhaseksi olen päättänyt meidän oman Koistisen (Absolutely Spotless Rock). Pentueiden ajankohdat riippuvat tietysti narttujen juoksuista, mutta aikaisintaan pennut tulevat olemaan luovutusiässä vasta loppusyksystä. Mikäli siis etsit nimenomaan kevät- tai kesäpentua, kannattaa ajankohtaan paremmin sopivista pentueista kysellä muilta kasvattajilta. Jos olet mahdollisesti kiinnostunut hankkimaan pennun tulevaisuudessa meiltä tai muuten vain haluat rupatella kanssani rodusta ja koiristani, minua saa mielellään tulla jututtamaan ja tapaamaan koiranäyttelyissä. Kevään aikana minut löytää beaglekehän laidalta ainakin seuraavista näyttelyistä: 17.4. Vaasan KV, 23.4. Lapuan Rn ja 30.4. Tampereen KV ja 5.5 Ylivieskan Rn. Tule rohkeasti koputtamaan olalle! :)

Avainsanat: Ruu, Vares, Nappis, Pikku-Waakku


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini