Arjen pyöritystä

Tiistai 8.4.2014 klo 18.08 - Sanna

Nyt elellään liki neljän kuukauden pennullisen ajanjakson jälkeen pennuttomina. Frans löysi omat ihmisensä ja muutti viime viikonloppuna Vantaalle ja sai kutsumanimekseen Bono. Pientä haikeutta on tietysti ilmassa ja etenkin minä olen ikävöinyt pentuja, mutta olen todella tyytyväinen siihen miten mahdottoman kivat kodit kaikille pennuille löytyi. Kaikilla Piparin pennuilla tuntuu kodeissaan menevän hienosti, joten kiitokset teille kaikille tuoreille kasvatin omistajille ja pidetäänhän yhteyttä! :)

Jokainen pentue on opettanut minulle uusia asioita. Tämän pentueen kanssa koimme yhtä sun toista. Yksi asia, jota olen tässä herännyt ajattelemaan, on pentujen luovutusikä. Taiga, Poju ja Bono olivat tässä 14-15 viikkoisiksi ja tuntuu, että näiden pentujen muutto uusiin perheisiinsä on tapahtunut erittäin kivuttomasti. Ehkä helpommin kuin kahdeksan viikkoisina lähteneiden sisarusten. Olen miettinyt, että taidan jatkossa luovuttaa pennut uusille omistajilleen vasta 9 viikon iästä alkaen, entisen 8 viikon sijaan. Viikko on pikku pennun elämässä pitkä aika ja "ylimääräisen" viikon aikana pystyn kasvattajana tarjoamaan pennuille entistä enemmän kokemuksia, jotka valmistavat pentua elämää ja uuteen kotiin muuttoa ajatellen. Tämä etenkin, jos pentu on tulossa ensimmäiseksi tai ainoaksi koiraksi.

Nyt onkin hyvä huilata ennen seuraavaa pentuetta. Siihen taitaa aikaa vierähtää reilu puoli vuotta, jos suunnitelmat ottavat toteutuakseen ;) Seuraavan pentueen emä tulee olemaan Tellervo.

Kevät tulee ja meillä taitaa pörrätä näyttelykärpäsiä. Poden niin vakavaa näyttelykuumetta, että olen varmasti saanut useamman näyttelykärpäsen pureman. Tämän yli neljä kuukautta kestäneen näyttelytauon jälkeen odotan meidän vuoden ensimmäistä näyttelyä jo tosi malttamattomana. Ihan niin paljon, että unissani olen koiranäyttelyissä harva se yö (olisikin halpaa tämmöinen pelkkä unissaan harrastaminen :D). No, vielä kolmisen viikkoa Pyhäjärven ryhmikseen ja Vaasan inttiin. Toukokuulle näyttelyitä onkin sitten useampi, mutta kesä- ja heinäkuu ovat vielä kysymysmerkkejä. Innostuin ilmoittamaan Roihunkin Kalajoen ryhmikseen. Turhaan, sillä sen komea turkki on ruvennut tietysti hupenemaan silmissä; kivat karvatukot nytkin ovat irtoamassa selän päältä. Alkavaa näyttelykautta varten olen koirien kanssa käynyt harjoittelemassa Dogness-hallilla kennelpiirin vuorolla ja muutaman kerran Beaglekerhon harjoituksissa.

Töissä on tällä hetkellä tosi kiireistä, toinen uuhiryhmä aloitti karitsoinnit ja jos tahti jatkuu yhtä tiuhana kuin nyt, meillä on lampaiden poikimiset muutamassa viikossa suurimmaksi osaksi ohi tältä keväältä.

Trimmipöytä on nyt jokusen päivän ollut tuvassa sillälailla, että koirat pääsevät sille takanreunalta kiipeämään. Se onkin suosittu paikka; siinä päivystetään kun me laitamme ruokaa, siinä voi ottaa päiväunet tai istua pönöttää vaan muuten tärkeän näköisenä. Pömppis on keksinyt itselleen uuden leikin: se hyppää pöydälle lelu suussaan, tiputtaa lelun lattialle, hyppää perässä hakemaan sen ja sitten toistetaan sama uudestaan monta kertaa peräkkäin.

Koistinen ja Putkonen

Hannu kokkaa ja pojat seuraa toimitusta tarkkana.

Koistis ja Putkis

Wilson ja Putkonen

Frans 14,5 viikkoa

Keskiviikko 2.4.2014 klo 20.52 - Sanna

Otimme Fransista eilen uudet kuvat. Lupasin itselleni tämän pentueen kanssa, että kuvaan pennut pöydällä joka viikko, vaan niinpä se taas kerran jäi... Viikot tuntuvat kuluvan niin nopeasti, että kuvataan milloin ehditään. Olen laiskotellut myös pöydälle treenaamisen kanssa. Tosi mielellään Frans pöydälle on menee (siellähän saa aina nameja), mutta asettelu ja nätisti seisominen ei vaan ole meidän juttu ;) Söpistely sen sijaan on!

Frans on kulkenut meidän mukanamme lampolan töissä. Täytyy laittaa tänne blogiinkin sosiaalisessamediassa iloisen vastaanoton saanut kännykkäkuva kuvateksteineen Fransista työn touhussa.

"Hyvät ystävät, olen kuullut, että joudutte etsimään herkullisia papanoita ulkoa maasta kasvillisuuden seasta. Suosittelen, että tekin hankitte oman papana-automaatin. Annostelu tapahtuu suoraan suuhun, jolloin papanat ovat mukavan lämpimiä. Terveisin, Frans "

Ja koska välillä työt tulevat kotiin asti, kuten eilen illalla, Frans on saanut hoitaa isoveljen virkaa. Tässä todella pikkuruinen, vain kilon painoinen, Sirkku-karitsa sohvalla Fransin kainalossa :)